Peuhan Fysiikkavalmennus
  • Fysiikkavalmennus
  • Koulutus ja leirit
  • Firstbeat
  • Blogi
  • yhteystiedot
  • Matkailuautovuokraus Oulu

KESÄN HARJOITTELUT OVAT TAKANA JA PÄÄOMAA KUNTOPANKKIIN ON KAIKILLE KERTYNYT toivottavasti RUTKASTI!

8/9/2020

 
Picture
Talvilajien kesäharjoittelukausi on ohitse ja joukkueurheilijat valmistautuvat täyttä häkää sarjakauden alkuun. Toivon mukaan kaikilla on ollut hieno kesä myös harjoituksellisesti, aikaa perusteiden luomiseen ja kuntopankin täyttämiseen on varmasti ollut ihan kaikilla, koronavirustilanteestakin johtuen.

Jääkiekon sarjakausi alkaa valmennettavillani syyskuun puolivälissä. Joukkueharjoitukset ovat olleet käynnissä täysipainoisesti reilun kuukauden jääharjoitusten, oheisharjoitusten ja harjoituspelien muodossa. 
On ollut mahtavaa seurata lähietäisyydeltä, kuinka motivoitunut, hyvin harjoitellut urheilijantaimi on ottanut isoja harppauksia fyysisessä suorituskyvyssä kesän aikana. Samalla nuoren kiekkoilijan itsevarmuus on kasvanut hänen huomatessaan olevansa fysiikaltaan kärkijätkiä hänen siirtyessään uuteen joukkueeseen ja  huippuorganisaatioon. 
Kesällä tehty kova työ kantaa nyt hedelmää ja tiedän kuntopankin saldon riittävän myös koko kauden ajaksi, kunhan harjoittelua jatketaan järkevästi mitoitettuna myös omalla ajalla sarjakauden aikana.

Kesän harjoittelu on sisältänyt mm. aerobista peruskuntoharjoittelua ryyditettynä tukilihasten voimakestävyysharjoitteilla, maksimivoima- ja nopeusharjoittelua voimaharjoittelun voima,- optimi- ja nopeuspäässä. Syksyä kohden mentäessä siirryimme harjoittelussa lähemmäksi jääkiekossa tarvittavia voimantuottoaikoja, liikemalleja ja lihastyötapoja. Uuden seuran fysiikkavalmentaja ja valmennusporras oli hyvin myötämielinen siihen, että treenasimme omilla ohjelmillamme läpi koko kesän ja nyt jatkamme myös läpi koko sarjapelikauden toteuttamalla omaa harjoitusohjelmaa joukkueen tapahtumien ulkopuolella. 

Kehittyminen on ollut hurjaa sekä aerobisen kestävyyden, voiman, että nopeuden saralla. Edellämainittu kertoo siitä, että painotukset eri ominaisuuksien harjoittamisessa ovat osuneet maaliinsa, vaikkakin esimerkiksi kestävyys ja nopeus ovatkin harjoituksellisesti toistensa interferenssejä.

Alla hieman dataa kehityksestä, alku- ja lopputestien väli 3 kk, testipatteristo Suomen Jääkiekkoliiton testistöä. 
  • 30 min juoksu  + 1800m
  • 30 m juoksu      - 0.1 sek
  • 5- loikka           + 42 cm
  • vatsat 60 sek     + 13 krt
  • etunojapunnerrus + 21 krt
  • leuanveto              + 7 krt
Lähtötilanne oli keskivertoa parempi, joten huima kehitys ei johdu kiekkopojan huonosta lähtötilanteesta.
Testit eivät ole kaikki kaikessa, mutta säännöllinen testaus antaa tietoa urheilijalle ja valmentajalle harjoitusohjelman toimivuudesta ja tehokkuudesta.
Tässä tapauksessa allekirjoittaneen tietotaito auttaa urheilijaa eteenpäin on selkeästi mitattavissa ja arvioitavissa.


Mahtavaa kiekkokauden alkua kaikille, pysytään turvassa ja noudatetaan asiantuntijoiden ohjeita koronan nujertamiseksi.

Seppo Urpilainen
Päävalmentaja
Sammalpeuhan Fysiikkavalmennus Oy
www.peuhanfysiikka.fi

Perusharjoittelu kunniaan!

8/4/2020

 
Picture
Picture
Talven palloilusarjat pysähtyivät kuin seinään Covid-19 viruksen takia ja aivan aiheesta. Seuraavaan pelikauden alkaessa toivottavasti tauti ollaan saatu hallintaan ja jääkiekkosarjatkin toivottovasti pyörähtäisivät käyntiin totutusti syyskuun puolella.

Olen ihmeissäni ja surullisenakin seurannut useiden jääkiekossa vahvasti mukana olleiden tahojen, joidenkin itseään ammattivalmentajiksi kutsuvien laatimia etäharjoittelu ohjelmia lapsille ja nuorille. Ilmeisesti jotain on jäänyt jääkiekon lajianalyysin luetun ymmärtämisessä vaille tai lajianalyysiä ei ole luettu ollenkaan. 

Jääkiekko on nopeus-voima-kestävyyslaji. 
Nopeutta ja voimaa kyllä harjoitetaan loikkien, spurttien ja hyppyjen muodossa, mutta missä on peruskestävyysharjoittelu? Ja ei, peruskestävyysharjoittelu ei täyty 10-15 min alku- ja loppuverryttelyllä, mikäli sitä halutaan kehittää. 

Kilpailukauden alkuun on aikaa yli 5 kuukautta ja nyt jo lapsilla ja nuorilla teetätetään kuntopohjaa kuluttavia harjoituksia. Miten rakennetaan intensiteetti- ja volyymiprogressio tämmöisellä 5 kuukauden harjoittelujaksolla vahingoittamatta kasvavan lapsen ja nuoren tuki- ja liikuntaelimistöä? Pahimmillaan aiheutetaan rasitusmurtumia, jotka voivat pilata koko kauden tai pahimmillaan lopettaa koko uran.

Maaliskuun puolesta välistä saakka olisi pystynyt tekemään todella hyvää peruskestävyysharjoittelua juosten, hiihtäen, pyöräillen jne. unohtamatta laji-, nopeus- ja voimaharjoittelua, jotka voivat olla peruskestävyysjaksolla ylläpidossa. Peruskestävyysharjoittelulla luodaan aerobista suorituskykyä,
”harjoitellaan, että jaksetaan harjoitella”, lisäksi hyvä aerobista suorituskykyä tarvitaan pelaajan palautumisessa pelin aikana vaihtopenkillä ollessaan. Pelitapahtuma alku- ja loppuveryttelyineen kestää jopa lapsillakin yli tunnin, nuorilla ja aikuisilla yli 3 tuntia, vieraspelimatkoilla tulee päälle vielä matkustamisen rasitukset. 

Tähän harjoittelujaksoon sopii erinomaisen hyvin tukilihasten kestovoima- ja voimakestävyysharjoittelu. Tukilihasten ollessa tikissä, lihakset, jänteet ja sidekudokset kestävät hyvin myös nopeus- ja voimaharjoitelua eikä tarvitse olla huolissaan rasitusvammojen syntymisestä, kun tukilihakset pitävät asennon oikeana. Rasitusvammat ovat vain ja ainoastaan vääränlaisen, yksipuolisen harjoittelun tulosta. Rakenteelliset poikkeavuudet ovat oma lukunsa.   

Peruskestävyysharjoittelu on nimenomaan lasten ja nuorten harjoittelua, rahaa pankkiin laittamista tuleville vuosille. Jääkiekkovaikuttaja Ismo Ipa Lehtonen totesi Iltasanomien haastattelussa osuvasti, että moni ei tiedä, kuinka kovia aerobisia ominaisuuksia tarvitaan mm. NHL:ssä. Pelaajan pitää olla tottunut yli sadan pelin kausiin ja välissä vielä harjoitella. Jos mittarit ovat punaisella koko ajan, ei harjoittelu onnistu. Lisäksi tulee vielä matkustamisesta lisärasitusta.  

Siis HERÄTYS ja järki käteen, kivijalka kuntoon ensimmäisenä, sen pohjalle on mukava rakentaa varsinaista suorituskykyisyyttä yleisvoima- lajivoima jatkumon kautta.

Mukavaa kevättä kaikille!

Seppo Urpilainen
Sammalpeuhan Fysiikkavalmennus Oy
www.peuhanfysiikka.fi

Maastohiihtäjän voimaharjoittelusta

8/10/2019

 
Picture
Olen saanut toimia kesäkuun alusta erään lupaavan 16 vuotiaan poikahiihtäjän voimavalmentajana. Lähdimme lajianalyysin kautta liikkeelle, tutkimme kansainvälisiä tutkimuksia hiihtäjien voimaominaisuuksien vaikutuksista menestymiseen, tai oikeammin tutkimusasetelma oli juurikin toisinpäin, minkälaisia voimaominaisuuksia on kansainvälisen huipputason hiihtäjillä.

Alkupalverin jälkeen tulimme lajivalmentajan kanssa samanlaiseen johtopäätökseen – voimaa on saatava reippaasti lisää.

Maastohiihto lajina on voimavalmentajan näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen. Kilpailusuorituksessa tehdään tuhansia lihassupistuksia 20-50% (1 RM) teholla voimantuottoajan ollessa alaraajoilla 100 – 200 ms ja yläraajoilla 300-400 ms ja kokonaissuoritusajan vaihdellessa sprintin noin kolmesta minuutista 50 km noin kahteen tuntiin. 

Usein maastohiihtäjät ovat treenanneet lähestulkoon pelkästään kestovoimaa, mikä vie lihasten proteiinikoneistoa hitaampaan suuntaan ja on edellämainitun vuoksi ristiriidassa lajissa käytettäviin voimantuottoaikoihin. 

Voisiko asiaa miettiä toisinpäin?

Maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu parantaa mm. suorituksen taloudellisuutta, tehontuottoa sekä liikenopeutta. Näiden ominaisuuksien parantumisella on havaittu olevan suora yhteys kestävyyssuorituksen parantumiseen.

Luotimme siis tutkittuun tietoon ja olemme voimaharjoittelussa keskittyneet maksimi- ja nopeusvoiman kehittämiseen. Kestovoimaharjoittelua urheilija saa riittävästi lajinomaisissa harjoitteissa, joita on esimerkiksi rullahiihto, sauvakävely jne.
​ 
Mielenkiinnolla odotamme kilpailukauden alkamista ja sitä, miten olemme saaneet siirrettyä voimatasojen kehittymisen varsinaiseen lajisuoritukseen.
Picture

Talvilajien kesän fysiikkaharjoittelu loppusuoralla!

14/8/2019

 
Picture
​Kiekkoilijat tehdään kesällä, vanha viisaus, joka on täyttä totta myös tänäkin päivänä ja pätee myös muihin talvilajien edustajiin. Kesä on ollut erinomaisen mielenkiintoinen, olen saanut toimia useamman eri lajin urheilijan kanssa, ikähaarukkakin on ollut 12- vuotiaasta reilusti yli 30 vuotiaaseen.
Urheilijat ovat panostaneet erilailla aikaa ja vaivaa, mutta kaikilla on levinnyt iso hymy lopputestien jälkeen, myös minulla.
​Tulosparannuksia on saatu aikaan ihan jokaiselle, huimimmat parannukset lähentelevät jo kalavaleita, mutta testipatteristo on lahjomaton.
​Oikein ohjelmoidulla fysiikkaharjoittelulla voidaan saada ihmeitä aikaan varsin lyhyessä ajassa. Tulosparannukset tietenkin riippuvat urheilijan harjoitustaustasta ja senhetkisestä lähtötasosta, huippukuntoiselle on vaikeampaa saada huomattavaa kehitystä aikaan muutaman kuukauden aikana kuin uransa alkutaipaleella olevalle urheilijalle.  

Testaamisen merkityksestä fysiikkaharjoittelussa

Joskus herättää suurta ihmetystä se, että valmentajat ”unohtavat” ominaisuuksien testaamisen, tai tekevät sen suurpiirteisesti. Miten voidaan seurata urheilijan ominaisuuksien kehittymistä ja harjoittelun vaikutusta suorituskykyyn, mikäli testaaminen jätetään joko pois kokonaan tai testaaminen tehdään suurpiirteisesti? Samallahan mitataan myös valmentajan osaamista, kuinka hyvin urheilijan ominaisuudet ovat kehittyneet valmentajan laatimalla harjoitusohjelmalla ja pystytään tarvittaessa oikaisemaan kurssia parempaan suuntaan, mikäli tarvetta ilmenee. Joskus mietityttää, piilottaako valmentaja osaamattomuuttaan testien tekemättömyyteen vai onko kyse pelkästään epäammattimaisesta toiminnasta ja siitä kuuluisasta ”mutu” tuntumasta.
Testaamisessa lähtökohtana pitää olla kyseisen urheilijan lajin lajianalyysi, josta selviää minkälaisia ominaisuuksia kysisessä lajissa tarvitaan. Tämän jälkeen on mietittävä sopiva testipatteristo, joka mittaa lajissa tarvittavia ominaisuuksia mahdollisimman lajinomaisesti.

Tuloksia tuottavaa fysiikkavalmennusta!

Alla on muutamia esimerkkejä, kuinka huimia voivat tulosparannukset olla laadukkaasti suunnitellulla ja huolellisesti toteutetulla fysiikkavalmennusohjelmalla. 
Kyseessä 21-vuotias jääkiekkoilija, alku- ja lopputestauksen väli kolme kuukautta.
Picture

Retkiluistelun ja lento­kent­tä­kään­nösten aika on ohi – "Tiedetään mitä se vaatii, mutta opettaminen on vielä lastenkengissä"

9/7/2019

 
Ter­hi Mar­ja­kan­gas / Koillissanomat
Picture
Maa­il­man­luo­kan opit Kuu­sa­mos­sa
Lari Jout­sen­lah­ti on luis­te­lu­val­men­ta­ja, joka on val­men­ta­nut jää­kiek­koi­li­joi­ta niin NHL-, SM- kuin ju­ni­o­ri­ta­sol­la.
Hän on esi­mer­kik­si toi­mi­nut kau­si­na 2014-2016 HIFK:n luis­te­lu­val­men­ta­ja­na. Vuo­si­na 2017 ja 2018 hän toi­mi puo­les­taan TPS:n luis­te­lu­val­men­ta­ja­na.
Hä­nen val­men­net­ta­viin on kuu­lu­nut muun mu­as­sa Miro Heis­ka­nen, joka pe­laa NHL:ssä Dal­las Star­sis­sa. Myös NHL:ssä pe­laa­va (New York Ran­gers) Kaa­po Kak­ko on saa­nut tek­niik­ka­op­pin­sa Jout­sen­lah­del­ta.
Jout­sen­lah­ti on val­men­ta­nut vuo­des­ta 2009. Yri­tys hä­nel­lä on ol­lut kuu­si vuot­ta.
Täl­lä vii­kol­la hä­nen ve­tä­mäl­lään lei­ril­lä tek­niik­ka­op­pia sai­vat ju­ni­o­rit.
Tar­koi­tuk­se­na on, et­tä Jout­sen­lah­ti kä­vi­si vuo­sit­tain ve­tä­mäs­sä 2-3 lei­riä Kuu­sa­mos­sa. Seu­raa­va lei­ri jär­jes­te­tään elo- ja syys­kuun vaih­tees­sa.

Retkiluistelun ja lento­kent­tä­kään­nösten aika on ohi – Yksi Kaapo Kakon ja Miro Heiskasen tekniikan tekijöistä perää modernia luiste­lu­tek­niikan opetusta: "Tiedetään mitä se vaatii, mutta opettaminen on vielä lastenkengissä"
NHL:ssä Dal­las Star­sin ri­veis­sä pe­laa­va Miro Heis­ka­nen va­rat­tiin jouk­ku­ee­seen kak­si vuot­ta sit­ten en­sim­mäi­sel­lä va­raus­kier­rok­sel­la kol­man­te­na. Nyt 19-vuo­ti­as HIFK-kas­vat­ti saa me­di­as­sa ni­me­än­sä eteen ”NHL:n täh­ti­puo­lus­ta­ja” –ni­mi­tyk­sen. Eri­tyi­ses­ti su­la­va luis­te­lu­tek­niik­ka mai­ni­taan, kun lis­ta­taan nuo­ren kiek­koi­li­jan par­hai­ta omi­nai­suuk­sia. Tuon tek­nii­kan taus­tal­ta löy­tyy muun mu­as­sa luis­te­lu­val­men­ta­ja Lari Jout­sen­lah­den opit, jot­ka ovat täl­lä het­kel­lä suo­ma­lai­sen luis­te­lu­val­men­nuk­sen mo­der­neim­mat.
– Luis­te­lu ei ole pelk­kää tek­niik­kaa, vaan se on enem­män ke­hon­hal­lin­taa. Li­säk­si pi­tää ol­la no­pea jääl­lä. No­pein tapa ei tar­koi­ta ai­na puh­tain­ta tek­niik­kaa vaan re­a­goin­ti­ky­kyä, hän ki­teyt­tää. Sa­no­jen­sa tu­ek­si Jout­sen­lah­ti an­taa esi­merk­ke­jä nuo­ris­ta täh­dis­tä, jot­ka lois­ta­vat nuor­ten MM-ki­sois­sa tai rai­vaa­vat tien­sä NHL-pe­laa­jik­si.
– Lii­ke­tai­ta­vuus on se valt­ti, jol­la men­nään NHL:ään. En­nen piti ol­la voi­maa ja fyy­si­syyt­tä. Fyy­si­syy­des­tä on men­ty enem­män tai­don ja ket­te­ryy­den suun­taan. Mi­nus­ta se on tosi hyvä jut­tu.
Jout­sen­lah­ti saa ol­la val­men­nus­ta­pan­sa kans­sa ai­ka yk­sin, vaik­ka Suo­mes­sa­kin kan­sal­li­sel­la ta­sol­la elan­ton­sa luis­te­lu­val­men­nuk­ses­ta saa­via on kym­men­kun­ta.
– Tu­lee­han meil­tä hy­viä pe­laa­jia, ja val­men­ta­jat Ja­lo­nen ja Mar­ja­mä­ki pu­hu­vat sii­tä, et­tä pi­tää osa­ta liik­kua pie­nes­sä ti­las­sa. Kyl­lä tie­de­tään mitä se vaa­tii, mut­ta sen opet­ta­mi­nen on vie­lä las­ten­ken­gis­sä, Jout­sen­lah­ti ty­lyt­tää.
Picture

Fysiikkaharjoitteluun liittyvä voimaharjoittelu

18/6/2019

 
Picture
Ohjelmoitaessa urheilijoiden fysiikkaharjoittelua on pohdittava mitä tehdään, missä järjestyksessä tehdään ja kuinka paljon tehdään. Voidaan esimerkiksi joutua miettimään, miten yhdistää vaikkapa aerobinen ja lajinomainen kestävyysharjoittelu maksimi- ja nopeusvoimaharjoitteluun, jotta vähenevien hyötyjen periaate olisi mahdollisimman vähäinen.
Harjoitellaanko käyttäen lineaarisia ohjelmointimalleja vai halutaanko edetä esimerkiksi blokkiperiodisaatiolla? Samoin on mietittävä milloin olisi otollisin aika harjoittaa mitäkin ominaisuutta huomioiden urheilijan ikä, harjoitustausta, tavoitteet ja urheilijan sijainti omalla kehitysjatkumollaan.
Joka tapauksessa, oli edellämainitut valinnat mitkä hyvänsä, voimaharjoittelun osuutta ei voida väheksyä ajateltaessa fysiikkaharjoittelun kokonaisuutta, sillä ilman voimaa ei ole liikettä.

Omassa valmennuksessani olen käyttänyt voimaharjoittelussa yleisvoima-lajivoimajatkumoa, jossa voimaharjoittelu aloitetaan yleisvoimajaksolla ja lajikautta kohden mentäessä siirrytään painottamaan enemmän lajinonomaisia harjoitteita.
Samalla siirrytään harjoittelussa lähemmäksi valmennettavan lajissa käytettäviä nivelkulmia, lihastyötapoja, voimantuottoaikoja ja energiantuottotapoja.
Toisin sanoen valmistellaan urheilijan lihaksistoa kohti lajisuorituksia, jotta itse suorituksessa saadaan mahdollisimman hyvä tulos irti aikaisemmin tehdystä pohjatyöstä. 

Vähän on hyvä
Enemmän on parempi
Sopivasti on paras


Kesällä kiekkoilija tehdään!

21/5/2019

 
Jan­ne Kaik­ko­nen / Koillissanomat

​Kesällä kiekkoilija tehdään – Puolen­kym­mentä nuorta Kuusamolaista
​jääkiek­ko­ju­ni­oria hikoili viime viikolla fysiik­ka­tes­teissä.

Picture
Puo­len­kym­men­tä nuor­ta jää­kiek­ko­ju­ni­o­ria hi­koi­li vii­me vii­kon kes­ki­viik­ko­na Kuu­sa­mon lii­kun­ta­kes­kuk­sen
ylei­sur­hei­lu­ti­las­sa. Me­nos­sa oli­vat fy­siik­ka­tes­tit. Vuo­si­na 2005-2007 syn­ty­neet ur­hei­li­jat mit­ta­si­vat tai­to­ta­so­aan muun mu­as­sa 30 met­rin juok­sus­sa, vii­si­loi­kas­sa ja yh­den ja­lan kyy­kyis­sä. – Syk­syl­lä teh­dään sit­ten toi­set tes­tit, Sep­po Ur­pi­lai­nen ker­too.

Tes­tit ovat sa­mo­ja, joi­ta teh­dään val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Tes­ti­la­jit ovat sel­lai­sia, jois­sa ko­ros­tu­vat jää­kie­kos­sa tar­vit­ta­vat omi­nai­suu­det. Ny­ky­päi­vän jää­kiek­koi­li­ja tar­vit­see pär­jä­täk­seen esi­mer­kik­si hy­vää liik­ku­vuut­ta ja rä­jäh­tä­vyyt­tä. Ur­pi­lai­nen nos­taa esi­mer­kik­si vii­si­loi­kan. – Vii­si­loi­kas­sa voi­man­tuot­to­ai­ka on sa­maa luok­kaa kuin luis­te­lus­sa.
​
Nuo­ruu­des­saan hiih­tä­jä­nä kun­nos­tau­tu­nut ja sit­tem­min muun mu­as­sa niin jää­kiek­koi­li­joi­den kuin len­to­pal­loi­li­joi­den­kin kans­sa fy­siik­ka­val­men­ta­ja­na työs­ken­nel­lyt Ur­pi­lai­nen ve­tää muu­ta­mil­le kiek­ko­ju­ni­o­reil­le fy­siik­ka­har­joi­tuk­sia läpi ke­sän. Ur­pi­lai­nen to­teut­taa fy­siik­ka­har­joit­te­lua yri­tyk­sen­sä Peu­han Fy­siik­ka­val­men­nuk­sen kaut­ta.
– Täs­sä an­ne­taan mah­dol­li­suus sel­lai­sil­le jää­kie­kon har­ras­ta­jil­le, jot­ka ha­lu­a­vat vä­hän enem­män sat­sa­ta la­jiin.
Jää­kiek­koi­li­jat­han teh­dään ke­säl­lä.

Ur­pi­lai­nen ker­too saa­neen­sa ide­an fy­siik­ka­har­joit­te­lun jär­jes­tä­mi­seen käy­ty­ään toi­sen kuu­sa­mo­lai­sen kiek­ko­mie­hen Pat­rik Vii­ta­lan kans­sa Ro­va­nie­mel­lä tu­tus­tu­mas­sa ylä­kou­lu­a­ka­te­mi­an toi­min­taan. Fy­siik­ka­har­joi­tuk­sia on nuor­ten oh­jel­mas­sa ke­säl­lä kak­si ker­taa vii­kos­sa. 

– Täs­sä on nyt kol­men kuu­kau­den pät­kä. Kiek­koi­li­joi­den ke­sään mah­tuu fy­siik­ka­har­joi­tus­ten li­säk­si myös jouk­ku­e­har­joi­tuk­sia. Jääl­le­kin pe­laa­jat pää­se­vät ke­sän mit­taan.  – Ker­ran viik­koon he käy­vät jouk­ku­een mu­ka­na jääl­lä, Ur­pi­lai­nen tie­tää.

Vii­me vii­kon kes­ki­viik­ko­na tes­te­jä oli­vat te­ke­mäs­sä kiek­ko­ju­ni­o­reis­ta Ee­mil Alan­ko, Luka Ur­pi­lai­nen, Ak­se­li Vii­ta­la, Jen­na Räi­sä­nen ja Vil­le Räi­sä­nen. Li­säk­si har­joit­te­lu­ryh­mään kuu­lu­vat Jas­per Leh­to­saa­ri ja Art­tu Heis­ka­nen. Nuor­ten ju­ni­o­rei­den ta­voin Ur­pi­lai­sen val­men­nuk­ses­sa kul­kee myös jon­kin ver­ran hie­man ko­ke­neem­pia kiek­koi­li­joi­ta. – Pal­lo-Kar­hu­jen edus­tus­jouk­ku­ees­ta on muu­ta­ma ka­ve­ri ja B-ju­ni­o­rei­ta on myös, Sep­po Ur­pi­lai­nen ker­too.

​Teksti ja kuvat Koillissanomat/ Janne Kaikkonen 16.5.2019

Kesäharjoittelu alkaa!

17/5/2019

 
Picture
Näinä aikoina monet talvisten pallopelien harrastajat aloittavat kesäharjoittelunsa.
Monesti tulee mietittyä, minkälaisia harjoitteita olisi hyvä tehdä ja missä järjestyksessä. Ennekuin ryntää salille pumppaamaan, on mielestäni hyvä aloittaa tutustumalla oman lajinsa lajianalyysiin, tai palata siihen uudelleen, mikäli lajianalyysi on tuttua kauraa.

Lajianalyysistä selviää, mitä lihaksia käytetään, mitkä ovat liikemallit, lihastyötavat, voimantuottoajat, energiantuottomeganismit, nivelkulmat ja absoluuttisen ja suhteelisen voiman suhde. Lisäksi kannattaa miettiä, mitkä ovat vammojen ennaltaehkäisyssä keskeisemmät kohteet ja miten voidaan niitä ehkäistä harjoittelun avulla.

Samaan aikaan on hyvä tehdä itselle selväksi, mitkä ovat tavoitteet omassa lajissa ja mitä tavoitteiden saavuttaminen käytännössä vaatii. Onko tavoitteena esimerkiksi vakiinnuttaa pelipaikka oman joukkueen sisällä, kuulua oman joukkueen kärkipelaajiin, vaiko onko tavoitteena nousta korkemmalla sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen vaikka try out:n kautta.

Tavoite ja käytännön tekeminen tulee olla suhteessa toisiinsa ja realistisesti miettiä omassa käytössä olevat resurssit. Voi pohtia esimerkiksi mikä on oma lähtötaso, kuinka paljon yhdessä kaudessa voi lisätä harjoittelukuormaa verrattuna aikaisempiin harjoituskausiin, mitkä ovat käytösssä olevat aika- valmennus- taloudelliset- ja olosuhderesurssit.  Tätä kautta voi hahmottaa itsellensä sen itselle parhaimman tavoitteen, joka on saavutettavissa.
Tavoite pitää olla realistinen, mutta kuitenkin motivoiva.

Unelmoidakin pitää, se voi tarpeeksi työtä tekemällä muuttua realismiksi. 
Tsemppiä kaikille reeneihin!
”Mä teen sen mikä mun tehtävä on” -Cheek
​

    minusta

    Seppo Urpilainen
    ​

    Päävalmentaja
    Fysioterapeutti
    Personal Trainer 
    Lisensoitu Voimavalmentaja
    EREPS
    APT

    Kuntosalivalmentaja

    arkisto

    September 2020
    April 2020
    October 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019

    gategoriat

    All

    RSS Feed

Picture
Sammalpeuhan Fysiikkavalmennus Oy
Y-tunnus 3114639-5
Seppo Urpilainen p. 050 560 7438
peuhanfysiikka@gmail.com
Sammalpeuhan Fysiikkavalmennus Oy 2020
Tutustu tietosuojaselosteeseemme täältä.
  • Fysiikkavalmennus
  • Koulutus ja leirit
  • Firstbeat
  • Blogi
  • yhteystiedot
  • Matkailuautovuokraus Oulu