KESÄN HARJOITTELUT OVAT TAKANA JA PÄÄOMAA KUNTOPANKKIIN ON KAIKILLE KERTYNYT toivottavasti RUTKASTI!

Talvilajien kesäharjoittelukausi on ohitse ja joukkueurheilijat valmistautuvat täyttä häkää sarjakauden alkuun. Toivon mukaan kaikilla on ollut hieno kesä myös harjoituksellisesti, aikaa perusteiden luomiseen ja kuntopankin täyttämiseen on varmasti ollut ihan kaikilla, koronavirustilanteestakin johtuen.

Jääkiekon sarjakausi alkaa valmennettavillani syyskuun puolivälissä. Joukkueharjoitukset ovat olleet käynnissä täysipainoisesti reilun kuukauden jääharjoitusten, oheisharjoitusten ja harjoituspelien muodossa. 
On ollut mahtavaa seurata lähietäisyydeltä, kuinka motivoitunut, hyvin harjoitellut urheilijantaimi on ottanut isoja harppauksia fyysisessä suorituskyvyssä kesän aikana. Samalla nuoren kiekkoilijan itsevarmuus on kasvanut hänen huomatessaan olevansa fysiikaltaan kärkijätkiä hänen siirtyessään uuteen joukkueeseen ja  huippuorganisaatioon. 
Kesällä tehty kova työ kantaa nyt hedelmää ja tiedän kuntopankin saldon riittävän myös koko kauden ajaksi, kunhan harjoittelua jatketaan järkevästi mitoitettuna myös omalla ajalla sarjakauden aikana.

Kesän harjoittelu on sisältänyt mm. aerobista peruskuntoharjoittelua ryyditettynä tukilihasten voimakestävyysharjoitteilla, maksimivoima- ja nopeusharjoittelua voimaharjoittelun voima,- optimi- ja nopeuspäässä. Syksyä kohden mentäessä siirryimme harjoittelussa lähemmäksi jääkiekossa tarvittavia voimantuottoaikoja, liikemalleja ja lihastyötapoja. Uuden seuran fysiikkavalmentaja ja valmennusporras oli hyvin myötämielinen siihen, että treenasimme omilla ohjelmillamme läpi koko kesän ja nyt jatkamme myös läpi koko sarjapelikauden toteuttamalla omaa harjoitusohjelmaa joukkueen tapahtumien ulkopuolella. 

Kehittyminen on ollut hurjaa sekä aerobisen kestävyyden, voiman, että nopeuden saralla. Edellämainittu kertoo siitä, että painotukset eri ominaisuuksien harjoittamisessa ovat osuneet maaliinsa, vaikkakin esimerkiksi kestävyys ja nopeus ovatkin harjoituksellisesti toistensa interferenssejä.

Alla hieman dataa kehityksestä, alku- ja lopputestien väli 3 kk, testipatteristo Suomen Jääkiekkoliiton testistöä. 

• 30 min juoksu  + 1800m
• 30 m juoksu      - 0.1 sek
• 5- loikka           + 42 cm
• vatsat 60 sek     + 13 krt
• etunojapunnerrus + 21 krt
• leuanveto              + 7 krt

Lähtötilanne oli keskivertoa parempi, joten huima kehitys ei johdu kiekkopojan huonosta lähtötilanteesta.
Testit eivät ole kaikki kaikessa, mutta säännöllinen testaus antaa tietoa urheilijalle ja valmentajalle harjoitusohjelman toimivuudesta ja tehokkuudesta.
Tässä tapauksessa allekirjoittaneen tietotaito auttaa urheilijaa eteenpäin on selkeästi mitattavissa ja arvioitavissa.

Mahtavaa kiekkokauden alkua kaikille, pysytään turvassa ja noudatetaan asiantuntijoiden ohjeita koronan nujertamiseksi.

Seppo Urpilainen
Päävalmentaja
Sammalpeuhan Fysiikkavalmennus Oy
www.peuhanfysiikka.fi