Maastohiihtäjän voimaharjoittelusta

Olen saanut toimia kesäkuun alusta erään lupaavan 16 vuotiaan poikahiihtäjän voimavalmentajana. Lähdimme lajianalyysin kautta liikkeelle, tutkimme kansainvälisiä tutkimuksia hiihtäjien voimaominaisuuksien vaikutuksista menestymiseen, tai oikeammin tutkimusasetelma oli juurikin toisinpäin, minkälaisia voimaominaisuuksia on kansainvälisen huipputason hiihtäjillä.

Alkupalverin jälkeen tulimme lajivalmentajan kanssa samanlaiseen johtopäätökseen – voimaa on saatava reippaasti lisää.

Maastohiihto lajina on voimavalmentajan näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen. Kilpailusuorituksessa tehdään tuhansia lihassupistuksia 20-50% (1 RM) teholla voimantuottoajan ollessa alaraajoilla 100 – 200 ms ja yläraajoilla 300-400 ms ja kokonaissuoritusajan vaihdellessa sprintin noin kolmesta minuutista 50 km noin kahteen tuntiin. 
Usein maastohiihtäjät ovat treenanneet lähestulkoon pelkästään kestovoimaa, mikä vie lihasten proteiinikoneistoa hitaampaan suuntaan ja on edellämainitun vuoksi ristiriidassa lajissa käytettäviin voimantuottoaikoihin. 

Voisiko asiaa miettiä toisinpäin?

Maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu parantaa mm. suorituksen taloudellisuutta, tehontuottoa sekä liikenopeutta. Näiden ominaisuuksien parantumisella on havaittu olevan suora yhteys kestävyyssuorituksen parantumiseen.
Luotimme siis tutkittuun tietoon ja olemme voimaharjoittelussa keskittyneet maksimi- ja nopeusvoiman kehittämiseen. Kestovoimaharjoittelua urheilija saa riittävästi lajinomaisissa harjoitteissa, joita on esimerkiksi rullahiihto, sauvakävely jne.
​ 
Mielenkiinnolla odotamme kilpailukauden alkamista ja sitä, miten olemme saaneet siirrettyä voimatasojen kehittymisen varsinaiseen lajisuoritukseen.